Pojat toivovat aina, että äiti tekis jonkun hienon kakun niille ihasteltavaksi. Siis ihan vain silmillä syötäväksi, ku kakku ei maistu kummallekkaan... Enhän mie siihen suostu, ku saan sitte puputtaa kakun ihan yksikseni. Nyt pojat kuitenkin pyhästi lupas kumpiki syyä kakkua, jos mie sen teen. Isomman toive oli, ettei siinä olis kovin paljoa kermavaahtoa. Teinkin sitten suklaisen täytteen vadelmilla höystettynä ja pintaan marsipaani, josta pojat tykkää. Maitosuklaaganache, jonka vaahotin pehmeän voin kans kakun täytteeksi oli aivan älyttömän hyvvää! Niin samettisen pehmeää, että se vei melkein kielen mennessään. Olis niin tehny mieli kaapia se kokonaan parempiin suihin...

Kakkua koristaa tietysti dinosaurus, Roni ja Jere on niihin ihan hulluina Juniorilla pyörivän Dinosaur Kingin "ansiosta".

Olisin halunnut kakun pinnasta rosoisen, niinkuin rutikuiva halkeileva maa. En sitä kuitenkaan onnistunu marsipaanista tekemään ja lahjat ei taas riitä luomaan maalilla semmoista. Vetelinkin vain veittellä marsipaaniin viiltoja ja hieroin lopuksi kakun pintaan kaakaojauhetta, josta tuli ihan kivan näköinen. Se ei tosin taia kuvasta erottua.